keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Hiljaisuutta.


Tuntuu ettei meillä oikein mitään kertomisen arvoista
ole tapahtunut.
Jotain pientä kuitenkin.
Niinkuin jokainen perjantai, 
viime viikon perjantaina oltiin taas 
hieman lähempänä sitä päivää kun 
pienimmäisen pitäs päivän valoon tulla.
Tulevana perjantaina kasassa 
32+0


Viikonloppuna haettiin Porista meille hoitopöytä/lipasto
yhdistelmä.
Tein sit oikein löydön, yhdellä lapsella muutaman 
kuukauden käytetty.
Ei naarmuja tai kolhuja ja hintaa vain
45€!!





Lisäksi postikuski kiikutti laatikkoon paketin
ihanuuksia.
Paketista paljastui Teddykompanietin
uniriepu ja tuttinauha <3



Oikeestaan kaikki muu alkaa pikkuhiljaa olla valmiina
paitsi se sitteri!
Kuinka vaikeaa voikaan semmosen metsästäminen
olla?
En haluis tai siis raaskis ostaa sitä uutena, 
hyviä käytettyjä saa kuitenkin lähes puolta
halvemmalla.
Mutta, se että semmosen onnistut saamaan ei ole helppoa.
Jatkan siis metsästämistä.


tiistai 20. marraskuuta 2012

Milloin viimeksi?

Hymyilit katsellessasi elämäsi tärkeintä ihmistä?
Sanoit; Minä rakastan sinua?
Halasit ohiminen?
Katsoit toista silmiin ja olit pakahtua onnesta?
Teit jotain vaan ilahduttaaksesi toista?
Kerroit kuinka tärkeä se rakkain ihminen sinulle on?
Ajattelit kuinka onnellinen oletkaan kaikesta mitä sinulla on?

Niinpä, kuinka helppoa onkaan sivuutta 
nämä asiat arjessa.
Pieniä sanoja, pieniä tekoja niillä voi olla kauas kantava vaikutus.

Aloita siis jo tänään, sitten tiedät milloin viimeksi..

"Elämän pienistä asioista 
se kaikkein suurin on se, 
joka pienuudellaan mullistaa elämämme loppuiäksi!"

perjantai 16. marraskuuta 2012

Rakkaat lemmikit nuo arjen sulostuttajat, jep..


Otetaan ensin käsittelyyn
 rakas kissamme Mats PettersÅn,
 kyllä tuo salskea (pulskea) kissa herra.
 Herra on erikoistunut löhöilyn, syömisen,
 löhöilyn ja syömisen jälkeen tavaroiden piilottamiseen.
 Herra on kanniskellut ja jemmaillut
 lukemattoman määrän sukkia ja
 muuta ei niin tarpeellista tavaraa. 
Mutta nyt sitten,
 se saakelin lattiamoppi
 jemmasi mun handsfreen. 
Muutaman illan hakemisen jälkeen
 se löytyi sohvan alta,
 mutta siitä puuttuu
 se kumi/muovihärpäke joka korvaan tulee..
 En tiiä onko toi syöny sen vai mitä se sille on tehny, tästä pirtistä sitä ei löydy..


Toisena otetaan käsittelyyn
 aatelista saksalaista sukujuurta omaava
 neiti Helka Von Snautzher.
 Tuo joka paikkaan mukaan tunkeva,
 kaikkeen toimintaan osallistuva herkkupeppu.
 Tässä pari päivää oon uhkaillu
 sekä Helkaa että Isimiestä
 yhteisellä suihkureissulla,
 mammalla kun toi taipuminen kaksin kerroin
 koiran pesua varten on hieman heikkoa.
 No mutta mitä tekee tämä hännän heiluttaja..
 Juuri sillon kun Isimies on
 mahdollisimman kaukana Hakkilassa 
pirkkarekkailemassa. 
Tämä järjen riemuvoitto
 päättää viimeisellä iltapissatuksella
 käydä pyörimässä PASKASSA!! 
Ja eihän se riitä että vain turkkiin
 olisi tartutettu tämä au de pashee tuoksu
 sitä piti myös syödä!! 
Niinpä sitä sitten ähisten, puhisten ja yökkäillen mamma painu pesemään Helka neitiä!! 


Siispä jos jollain pyörii ylimääräisenä semmonen handfreen kumihärpäke ottaisin sen kiittollisena vastaan, lisäksi mikäli tuon rakki rakkaan viimeisiä järjenhiveniä näkyy niin nekin saa palauttaa. 



Kiitos ja anteeks!! XD

maanantai 12. marraskuuta 2012

Isimiehen päivä

Sunnuntaina vietettiin Isänpäivää, 
myös meillä vaikka 
PeraPirkkoIrmeli 
ei osallistunutkaan muuta
 kun mammaa potkimalla.

Aamulla Isimies heräteltiin 
viemällä kahvit sänkyyn.
Päivällä sitten käytiin 
Pappan, Isimiehen ja Isimiehen siskon
kanssa syömässä lounasta 
Ruukin Helmessä.
Illan suussa sitten kävi 
Isimiehellä käsky, 
ULOS!!
Olin jo etukäteen kyllä varoitellut, 
että joutuu sunnuntaina ulkoruokintaan
muutamaksi tunniksi.
Niinpä, tuumasta toimeen.
Isimies ulos ja mamma ruuan laittoon.
Ruuaksi oli ruokaa rakkaudella,
naudan paistia, valkosipuli-peruna terriiniä 
ja punaviinikastiketta.
Oli viinit ja pelit ja pensselit.
Jälkiruuaksi oli sitten 
Kahvikuppi kakkua.
Nämä ihanuudet bongasin viikolla
Katrin blogista.
Isimiehen sisko oli mulla sitten leivonta-apuna 
ja henkisenä tukena urakassa.
Ihan kunnialla siitä selvittiin, 
vai mitä olette mieltä?

Jännityksellä mä odotan ensimmäistä Äitienpäivää, 
saisinkohan mä vaikka kupillisen teetä valmiiks keitettynä sillon <3

tiistai 6. marraskuuta 2012

"naapurissa" arvotaan!

Tuulen puolella blogin Jaana, Janes, 
ystävä rakas arpoo!

Ja tottakai haluan parantaa omia mahdollisuuksiani voittaa, 
joten tarjoillaan muillekin nyt mahdollisuus kurkistaa
mitä Tuulen puolella tapahtuu.

maanantai 5. marraskuuta 2012

Rakas Joulupukki!

Heippa Joulupukki!

Oon yrittäny olla tänä vuonna tosi kiltti, en oo paljon kiukutellu.
Oon kans yrittäny pitää kotia kunnossa ja Isimiehellekkin tehny
ruokaa lähes joka päivä.

Mulla ei oikeestaan olis kun yks toive jouluks..
tai oikeestaan kaks.

Eka olis se että PeraPirkkoIrmeli ei
vielä tälle vuotta syntyis.
Tiiäthän sä kuin ikävä olis olla ihan loppuvuodesta syntyny.

Toinen toive ois sitte aika tylsästi keittiötavaraa.
Tahtoisin saada yleiskoneen ittelleni.
Meinaa toi käsivatkain parka huutaa jo
armoa kun sillä yrittää taikinoita
vääntää.

Mielessä siintelisi tämmöinen 
Kenwoodin kMix KMX51 
kone

Ja jos nyt sitte vaikka Isimies sulta tiedustelee jotain 
vinkkejä vaimon lahjaksi niin sille voi 
vinkata vaikka seuraavia.

Yöpaita (ei mittään hepeniä )
Suklaata (pätkistä, geishaa..)
Joku nätti kaulakoru (ei kultaista)

Ja koska PeraPirkkoIrmeli ei 
vielä voi sulle itte kirjoittaa 
niin mä sitte avitan hiukan.

Ykköstoiveena ois Brion Two musta pinnasänky.

Ja toinen toive olis sitte BabyBjörn Balance 
sitteri puna-mustana.


Siinä nää meidän toiveet nyt olis, 
Isimies varmaan kirjottaa
sulle sitten oman 
kirjeen.



torstai 25. lokakuuta 2012

Joko talvi saa tulla?

Eilen illalla kysyin Isimieheltä varovasti, 
että koskahan Mamman kulkupeliin ollaan 
ajateltu laittaa talvitassuja alle?
Ei kuulemma oltu vielä ajateltu..

Tänään sitten aamulla kun Isimies ensimmäisenä ylös
nousi sängystä ja lähti alakertaan menemään
kuului portaista pienimuotoisita noitumista :D
Talvi oli siis ilmoittanut tulostaan, 
ikkunasta näkyi valkoiseen hentoon huntuun 
puettu pihamaa.

Siispä, Isimies kilttinä on nyt vaihtanut ne talvitassut Ykälle alle,
kelpaa taas kurvailla.
Jostain vaan pitäisi vielä saada Ismiehen kulkineeseen 
(siihen emännän korvike tyttöystävään) 
vanteet ja talvirenkaat.
Toivottavasti ne pian jostain löytyisi.

Muuten meille alkaa aika hyvin olemaan kaikki talvea varten valmista.
Öljyä on säiliössä. 
Tosin sehän kerkesi totaalisesti loppumaan toissa viikon sunnuntai ehtoona.
Kuinka se aina voikaan loppua pyhänä ja ilta-aikaan?
Piha on suurinpiirtein haravoitu.
Myöskin vanha omenapuu pääsi hyötykäyttöön.
Isimies sen kaatoi ja puut toimitettiin 
sitten Pappalle.
Saapi lämpöä omaan kartanoonsa talvelle.
Vielä jos lauantaina saataisiin viimeiset 
viime vuoden Tapanimyrskyn kaatamat
puuta halki, poikki ja pinoon.

Pienimmäiselle alkaa myös lähes kaikki olemaan valmista.
Toisenhan pitäisi ainakin syntyä keskellä synkintä talvea, 
joten on meillä toppapukua, töppöstä ja välihaalaria..
Tosin tähän väliin taidan huudella Äiti-mummi-mammalle, 
APUA!!
Voisitko tehdä pikkuiselle muutamat pienet villasukat ja jonkun villapipon?
Mä kovasti kyllä yritin mutta ei onnistu, tumppuja oon saanu tehtyä, 
mutta se halvatin kantapää noin pieniin sukkiin ei onnistu.
Kiitämme jo etukäteen!

Ja kyllähän nuo rakkaat karvakorvat, 
jotka perskärpäsinä myös tunnetaan ovat alkaneet talveen varustautua.
Tänä aamuna heräsin siihen kun Matti 
sujahti jalkoihin peiton alle nukkumaan.
Muutenkin tuntuu että niistä jokainen hakee enemmän tai 
vähemmän lämpöä ha läheisyyttä itselleen.
Toisaalta Matilla on joku äijäilykausi menossa, 
kuvassa alla todiste siitä..


Niinpä, kun Isimies on töissä.
On pienen kissapojan hyvä vallata itselleen
sohvan paras nurkka ja 
kaukosäädin.

<3

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Pakkausta kerrakseen

Pienen hiljaiselon jälkeen tarvii taas vissiin hieman kertoilla kuulumisia.

Toissa viikonloppuna käytiin Isimiehen kanssa pikapika työreissu Ruotsin maalla.
Sunnuntaina aamuna seilattiin Naantalista Keppisaareen, josta iltaa myöten 
huristeltiin vielä Värnamoon.
Maanantaina kuorman purkua ja uutta kyytiin ja nokka kohti Suomea.
Tiistai aamusti oltiin siis takaisin koti Suomessa.
Se tunnu kun pääsi omaan sänkyyn taas nukkumaan, 
se oli luksusta.
Tuli siis todettua ettei tämä mamma enää lähde tommosille reissuille,
lonkat huuti hoosianna.
Tosin Pera tuntui reissusta nauttiva, rekan liikkuessa kävi masussa tasainen möyrintä.
Tuleva rahtari kenties??

Ismies teki töitä ja me vaan Peran kans katteltiin maisemia..

Olihan se mukavaa kun pitkästä aikaa pääsi tien päälle <3


Otsikossa mainitsin pakkauksen, siispä itse asiaan..
Koska Kela ystävällisesti muistaa meitä Äitejä 
ÄITIYSpakkauksella, 
niin tottahan se piti Isimiehellekkin 
oma ISYYSpakkaus tehdä.

Tavaroita on tullu keräiltyä pikkuhiljaa ja ihan kiva läjä kaikkea sitten kasaan sain.

PAKKAUKSEN SISÄLTÖ:
  •     1kpl vauva omistajan opas, tässä on peruskäyttöohjeet jälkitoimituksena tulevaan laitteeseen
  •     1kpl Jaajo & Juha Vuorinen äänikirja, huumoria ankeisiin hetkiin
  •     1kpl karkkipurkki, nautittavaksi käyttöohjeisiin tutustuttaessa
  •     2kpl pärinäjuomia, unettomien öiden jälkihoitoon
  •     1kpl Herra Hakkaraisen kolajuomaa , isän janon sammuttamiseen
  •     1kpl Old Rascal, nautittavaksi sitten kun vaipan vaihto sujuu kuin Vanhalta Ketulta
  •     1kpl Isä kahvimuki, vapauttamaan Reilu Kahvi välillä työvuorostaan
  •     1kpl äänenvaimentimia, auttamaan torkkutoiminnon asettamisessa
  •     5kpl vaippoja, harjoitus tekee mestarin..
  •     1pkt peppupyyhkeitä, hätä tilanteisiin
  •     1kpl Wagner pyyhkeitä, peppupyykin jälkeen on hyvä yhdessä sikailla
  •     1prk talkkia, estämään ruoste ym vauriot vaipan kanssa
  •     1plo pesunestettä, ylläpito pesua varten
  •     1ankkaperhe hukutettavaksi ammeeseen..
  •     1kpl roiskeläppiä, vähentämään sotkua vaatteissa ruokailun yhteydessä
  •     2kpl lusikoita, teknik sano ryssä kun saranan näki.. Nämä lusikat kertoo  ruuan lämpötilan
  •     1kpl tuttipulloja, janon sammutus välineeksi
  •     1pkt vaihtopäitä edellä olevaan tuotteeseen
  •     2prk lähes äidin korviketta, ehkä äiti sais yhdet pikku päikkärit..
  •     1kpl ylivuodon siivous harsoja
  •     2 paria tumppuja käteen vedettäviksi
  •     1 kpl VOLVO body, pitäähän se merkkiuskollisuus ajoissa aloittaa
  •     1pkt sottapytyn putsauspyyhe, silloin kun rapatessa roiskuu..
  •     1pkt vauhtihirmun laastareita, tilanteisiin kun pelkkä puhaltaminen ei enää  auta

 Lisäksi toimitus sisältää rajattoman määrän rakkautta! <3





Tässäpä taas kuulumiset tällä kertaa =)

perjantai 28. syyskuuta 2012

Tästäkö se vaate hurmos nyt alkaa?

APUA!
Minä joka en koskaan ole ollu mikään merkkivaate friikki sorruin tänään..
Oon seuraillu jo pitempään niitä ihania ja söpöjä "miikkari, popitus, metsola, tinttu" fb:n vaatekirppiksiä ja tänään se sit iski. 
Ruudulle pomppas ilmotus kahdesta vaatesetistä hintaan 35€!

Piti hetki hengittää ja konsultoida vaateGuru Jaanaa, kannattaako vai meneekö rahat hukkaan?
Myönteistä vastausta ja vihreetä valoa sieltä tuli, eli ei muuta kun myyjälle viestiä: 
MULLE NÄÄ!!

Paketista löytyy seuraavat ihanuudet:

2x moonkids ribbihousut
retro tutta body, froteeta
retro potkarit
villervalla playsuit
me & i yrmis body
me & i caravan body
katvig playsuit
tintun oranssit lohikäärme pöksyt
 Tästäkö se hullutus nyt alkaa?
 Alla pienet maistiaiset..

 P.S Tää on Jaana niin sun syytäs, mitä Ketunpentu edellä sitä Coyoten poikanen perässä.. <3

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Unelmia pimenevään syksyyn

Pimenevät syysillat saavat mut haaveilemaan, haaveet on onneks ilmaisia koska se toteuttaminen yleensä aina maksaa :)


Haaveissa ensimmäisenä ja suurimpana on päästä käymään "kotona" lapissa. Kymmenen vuotta Sirkassa asuneena, sielun koti jäi sinne vaikka itse olenkin muualle muutanut.
Ikävä on maisemia, ihmisiä ja sitä tunnetta kun saat seisoa tunturin laella ja ihmetellä maailman suuruutta.



Seuraava haave vie meidän pienen perheen minilomalle jonnekin, ehkä hotelliin tai johonkin pieneen mökkiin.
Hemmottelua, hyvää ruokaa, kiireettömyyttä..






Kaikkia haaveita ei aina saa toteutettua, mut haaveilu on sallittua.

Nyt mä taidan käpertyä sohvan nurkkaan haaveilemaan hieman lisää.

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Pienen pienet häät.

Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.  

Häät eivät synny kukista
tai hääkelloista tai kynttilöistä,
kirkon kuoreista tai pitseistä.
Ne eivät kaipaa suurta väenpaljoutta
tai avaraa näyttämöä.
 
On vain kaksi ihmistä ja heidän rohkeutensa
jättää taakseen yksi elämä ja löytää toinen. 

Luottaen toisiinsa ja osoittaen todellista
kärsivällisyyttä ja suvaitsevaisuutta,
antaen toisilleen voimaa ja rakkautta
valmiina kohtaamaan mitkä tahansa vastoinkäymiset,
joita tulevat vuodet saattavat tuoda. 

Niinpä, sanoimme toisillemme tahdon 1.9.2012 Kangasniemellä hämmästyneiden todistajien läsnäollessa.

(kuva: Juha Mannila)

Näin pieni perheemme sai virallisen statuksen, olemme aviopuolisoita. Mies ja vaimo.

Koska kuitenkin halusimme myös juhlia tätä onnellista asiaa sukulaistenkin kera, järjestettiin sitten 15.9 pienet kahvikutsut kotonamme.

   Ihanan päivän ja tunnelman kruunasi vielä taulu joka saatiin mun ihanalta Äitykältä, Siskolta ja siskon mieheltä. 

<3

perjantai 14. syyskuuta 2012

Tabu, vaiettu asia, häpeä..

"Pieni tyttö tarttuu puhelimeen ja näppäileen numeron, numeron jonka on näppäillyt niin useasti ennenkin. Isän työnumeron.
Tuut, tuut, tuut..
Numero ei vastaa, pienen tytön sydän lyö yhä tieheämmin. Miksi isi ei vastaa? 

Isi ei vastaa koska isi juo."



Se oli ote mun omasta lapsuudesta, niitä tarinoita on paljon muitakin. Rikottuja lupauksia, särkyneitä sydämiä, vuodatettuja kyyneleitä.
Kyllä, mä olen alkoholisti perheestä. Se oli asiasta mistä ei pienellä paikkakunnalla puhuttu, vaikka kaikki siitä tiesivät. 

Nyt kun itse olen tulossa äidiksi oon pohtinu omaa suhdetta alkoholiin, sen käyttöön lapsen kanssa.
Tietysti olen ittekki eläny villin ja kostean nuoruuden lapin hiihtokeskuksessa. Se on kuitenkin eriasia, rajani olen kokeillut ja löytänyt.

Mutta mikä saa ihmisen juomaan, mikä saa vanhemman käyttäytymään niin kauhealla tavalla omaa lastaan kohtaan? 
Mä oisin tosi rikas jos mulla ois vastaukset noihin kysymyksiin..

Mä haluan tarjota Pienimmäiselle toisenlaisen lapsuuden, se ei ole lasinen lapsuus.
Se on rakkautta jota ei ole ostettu rahalla, se on lupauksia jotka pidetään, se on turvallisuutta.

Asiasta on paljon lisätietoa ja mieteitä herättäviä juttuja lasinen lapsuus sivulla.

Muista kun seuraavan kerran näet sen naapurin pikku Liisan tai Lassen, hän saattaa olla lapsi joka elää pullon vankina.
Pyydän, huomaathan sen lapsen. Pysähdyt miettimään voisitko tehdä jotain mikä palauttaisi lapsuuden myös sille lapselle.

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Älä tule liian usein känkkäränkkä!!

..tule vain kerran viikossa..

Kyllä mulla aina välillä usein käy toi rakas Isimies, tai siis se mielenterveys sääliks. Mä en oikein tiiä kuin se jaksaa näitä mun raskaushormooni huuruiluja.
Tänä aamuna tuli sitten ilmeisesti herättyä hiukan väärällä jalalla ja kas kummaa kun ärsytti sitten taas ihan joka ikinen asia!

Kun emännän mielialat on tätä luokkaa..

On Isimiehen olo luultavasti tän kaltainen..

Nooh, onneks hiukan helppas kun kävi suurimman kiukun purkamassa mein omppupuu parkaan. Leikin siis kätevää emäntää.. 
Vihellellen keittelin sit taas omppusosetta, kunnes...
KERPELE!!
Mulla ei oo yhen ensimmäistä pakastusrasiaa enää!
Hiljaa mieleen siinä kohtaa hiipi Isimiehen eiliset sanat; Tarttisko mun rakas käydä hakemassa lisää niitä pakastan pakastan rasioita?
Juu, toinen oli niitä mulle lähössä hakemaa ja mitä mä sanon?!?!?
Ei tartte, en mä ny enempää tätä sosetta tee.
Kyl mä oikeesti oon pässi!
Ehkä siis korjaan virheeni huomenna ja haen hiukan varastoonki niitä saakuran purnukoita.

-Kiitos ja anteeks-

tiistai 11. syyskuuta 2012

Tää on taas niin TÄTÄ!

Oi kyllä, mä yllätin tänään itseni leikkimästä taas kätevää kotiäitiä... Tää alko sillä että marssitin Isimiehen omenapuun alle ja käskin ravistella (toim. huom. siis sitä puuta). Keräiltiin siitä sitte omppuja kauppan muovisäkillinen. Siispä tuumasta toimeen ja pilkkomaan. Tässä välissä kaino pyyntö käskyn jako Isimiehelle, mars kauppaan hakemaan pakastusrasioita!  


 Toisinaan olo on kuin omenalla..




Tässä välissä on varmaan hyvä tunnustaa se tosiasia ettei suutarin lapsella ole kenkiä. Mähän siis olen entisessä elämässäni saanut elantoni ruuanlaitosta. Toiminut keittiömestarina useampia vuosia.. Ja miks, oi miksi meillä ei ole Michelin tähtiravintolan herkkuja pöydässä??
Mä oon niin totaalisesti hukannu mun kokkaus innon, et jos joku sitä näkee niin passaa ilmotella et sais palata kotiin päin.
On mulla kauheesti kaikkia pikkupikku visoita aina ton ruuanlaiton suhteen, mutta sitten se yleensä kaatuu siihen ettei mulle enää oikein maistu noi  "hienot piperrys ruuat"
Isimiestä lainatakseni; " Muualla syödään gourmeeta ja meillä karmeeta"
No ehkä mä vielä jonain päivänä löydän itsestäni vielä sen sisäisen Michelin kokin, ulkoinen olemus jo kovin läheltä sitä liippaa.
Tää on kyllä Isimiehen essu, mut kai mä sitä saan lainata sitten jos iskee inspiraatio... 

No soseet tuli tehtyä ja ne onnellisesti on rasioissaan odottamassa pakastamista. Päätiin siis jatkaa lisää kätevän emännän leikkimistä...

Seuraa siis kuva-arvoistus :
Mitä mä yritin tehdä??

Joo, mä yritin lämmittää puuhella, tai siis polttaa roskia siellä. Ja se persiitin vehe ei vaan suostu mun kans yhteistyöhän. Muutaman perkeleen, tuollilla kiikkumisen ja hermojen menettämisen jälkeen se kuiten onnistui!!
Iloisesti roihuten paloi roskat!

Tästä rohkaistuneena mä sit kaivoin imurin kaapista. VIRHE!! 
Note to myself: Älä yritä imuroida sillon kun perskärpäset 1 & 2 on hereillä, siitä ei vaan tule yhtään mitään..

Perskärpäset 1 & 2 ja thö ultimate favorite lelu. 
Yrtä nyt näitten kans imuroida.

Mä en oikein tiiä mitä kaikkea tänään vielä tulee tapahtumaan..

Se on kuiten varmaa että illan päälle mä ja Isimies pakkaudutaan autoon ja suunnataan Raumalle!
Luvassa on taatusti nauruhermoja kutkuttava pari tuntinen!

   

Tällä kertaa näihin kuviin näihin tunnelmiin, vaikka mulla noin seitkytkolme kertaa päivässä palaa hermo noihin kahteen perskärpäseen.. 
Niin kaikesta huolimatta.



<3

maanantai 10. syyskuuta 2012

Mitä kaikkea voi vuodessa tapahtua?

Oikeesti jos joku ois mulle vuos sitte sanonu että oon naimisissa ja odotellaan pienimmäistä syntyväks niin oisin varmaan aika paskasesti nauranu!! Näköjään koskaan ei voi tietää mitä elämä tuo tullessaan.. 
Tammikuussa "puol väkisin" raahasin ton Isimiehen kahville ja siitähän se kaikki sitten lähti. Tammikuun lopussa Helkan kans muutettiin tavaramme Isimiehen kotiluolaan. Toisaalta aika kiitollinen sille pitää olla, pelasti meidät porilaisuudelta.

Päivääkään en kyllä ole tätä kaikkea katunut, se on pojat menoa sitten kun se oikea ihminen jakaa sen kahvihetken sun kanssa. 


 ..niistä kaikista suurin on rakkaus..
1.9.2012 <3

Tää kuva ehkä kertoo ennemmän kun tuhat sanaa siitä miten mun arki on vuodessa muuttunut.

Mä olen vaan niin suunnattoman onnellinen ja kiitollinen tosta Isimiehestä. En vois itselleni parempaa miestä tai pienimmäiselle parempaa isää saada. 

Kiitos rakas että olet mun elämän suojamuuri!

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Lazy Sunday

Tänään ollu taas oikein perus tavallinen sunnuntai. Päivällä touhuiltiin hiukan pihahommia, taisteltiin tai siis Isimies taisteli hetken ennen kun ruohonleikkuri oli mun kans yhteistyö haluinen.
Kätevä emäntä ruokki perheen pihahommien päätteksi, siitä oli seurauksena rentoa retkottamista muun perheen osalta.




 Ja koska elämässä pitää olla hiukan hemmottelua.. (raskaus, mikä ihana tekosyy) illan päälle sitte piti alkaa leipomaan unelmatorttua. Erilaisia reseptejä on tullu testailtua, tässä se mun mielestä kaikista toimivin.

Pohja
4 kananmunaa
1½ dl sokeria
4 rkl vehnäjauhoa
2 rkl perunajauhoa
3 rkl kaakaoujauhetta
1 tl leivinjauhetta

Vaahdota munat ja sokeri, lisää siivilän läpi varovasti nostellen muut aineet. Paista 200 asteessa n. 10 min. Kumoa kypsä pohja leivinpaperille mihin on ripoteltu sokeria, paperin alla kannattaa laittaa vaikka keittiöpyyhe imemään kosteutta itseensä. Irrota toinen leivinpaperi pohjasta.

Täyte
(mä teen tän aina kaksin kertaisena)
150 g voita
1½ dl tomusokeria
1 rkl vaniljasokeria
1 kananmunan keltuainen

Vaahdota keskenään pehmeä voi ja sokerit, lisää keltuainen. Levitä täyte jäähtyneen pohjan päälle. 







"ai et tarviikkaan mun apua, mä niin luulin että sä pyysit mua auttamaan.."



Rakas perskärpäilijä sekä virallinen laaduntarkkailija <3




Näin meillä vietettiin sunnuntaita. 
Ens viikolla on tiedossa tiistaille ihanaa ohjelmaa kun lähdetään Isimiehen kans kattomaan stand uppia Raumalle :)