sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Elämä antaa ja elämä ottaa.

Pitkää hiljaisuutta on tullut vietettyä.
En oikein osannu kirjottaa siitä kaikesta mitä viime kirjotuksen jälkeen tapahtui, 
piti saada aikaa ajatella ja keretä itsensä. 
Muuten tästä postauksesta olisi tullut kyynelten täytteinen.

7.12.2012 kaksi vakava ilmeistä poliisia tuli meidän oven taakse.
Heillä oli kerrottavana asia jota olin pelännyt jo pitkään, 
mulle niin rakas ja tärkeä Isi oli kuollut.
Tuo tieto lamautti, henkisesti.
Toimin kuitenkin kuin kone, soitin puheluita, hoidin asioita.
Yritin olla tuntematta oikein mitään, silti mun sisällä kuohui.
Joulu aaton aattona matkasimme Isimiehen kanssa Äänekoskelle 
saattamaan mun Isiä viimeiselle matkalleen.
Tilaisuus oli kaunis, juuri sellainen mitä Isi olis halunnu.


Paljon kauniita, ihania ja rakkaita muistoja jäi!
Isi, olet ajatuksissani joka päivä!
<3

Aina kun yksi elämä sammuu, toinen syttyy.
Tasan kuukausi sen jälkeen kun Isi saateltiin viimeiselle matkalleen, 
syntyi meidän perheen pienimmäinen.
Pikku Likka <3
Neitiä tehtiin pitkään ja hartaasti reippaat seitsämäntoista tuntia.
Lopulta äidin ja lapsen huonon voinnin takia päädyttiin kiireelliseen sektioon.
Rankasta alusta huolimatta neiti sai täydet kymmenen pistettä.

23.1.2013 klo 18:19 
syntyi 3660g ja 51cm 
täyttä rakkautta!
Äiti ja Isimies ovat ihan myytyjä ja pakahtuvat onnesta!

Kotona ollaan jo oltu reilu viikko, ihmetelty eloa ja toisiamme.
















keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Hiljaisuutta.


Tuntuu ettei meillä oikein mitään kertomisen arvoista
ole tapahtunut.
Jotain pientä kuitenkin.
Niinkuin jokainen perjantai, 
viime viikon perjantaina oltiin taas 
hieman lähempänä sitä päivää kun 
pienimmäisen pitäs päivän valoon tulla.
Tulevana perjantaina kasassa 
32+0


Viikonloppuna haettiin Porista meille hoitopöytä/lipasto
yhdistelmä.
Tein sit oikein löydön, yhdellä lapsella muutaman 
kuukauden käytetty.
Ei naarmuja tai kolhuja ja hintaa vain
45€!!





Lisäksi postikuski kiikutti laatikkoon paketin
ihanuuksia.
Paketista paljastui Teddykompanietin
uniriepu ja tuttinauha <3



Oikeestaan kaikki muu alkaa pikkuhiljaa olla valmiina
paitsi se sitteri!
Kuinka vaikeaa voikaan semmosen metsästäminen
olla?
En haluis tai siis raaskis ostaa sitä uutena, 
hyviä käytettyjä saa kuitenkin lähes puolta
halvemmalla.
Mutta, se että semmosen onnistut saamaan ei ole helppoa.
Jatkan siis metsästämistä.


tiistai 20. marraskuuta 2012

Milloin viimeksi?

Hymyilit katsellessasi elämäsi tärkeintä ihmistä?
Sanoit; Minä rakastan sinua?
Halasit ohiminen?
Katsoit toista silmiin ja olit pakahtua onnesta?
Teit jotain vaan ilahduttaaksesi toista?
Kerroit kuinka tärkeä se rakkain ihminen sinulle on?
Ajattelit kuinka onnellinen oletkaan kaikesta mitä sinulla on?

Niinpä, kuinka helppoa onkaan sivuutta 
nämä asiat arjessa.
Pieniä sanoja, pieniä tekoja niillä voi olla kauas kantava vaikutus.

Aloita siis jo tänään, sitten tiedät milloin viimeksi..

"Elämän pienistä asioista 
se kaikkein suurin on se, 
joka pienuudellaan mullistaa elämämme loppuiäksi!"

perjantai 16. marraskuuta 2012

Rakkaat lemmikit nuo arjen sulostuttajat, jep..


Otetaan ensin käsittelyyn
 rakas kissamme Mats PettersÅn,
 kyllä tuo salskea (pulskea) kissa herra.
 Herra on erikoistunut löhöilyn, syömisen,
 löhöilyn ja syömisen jälkeen tavaroiden piilottamiseen.
 Herra on kanniskellut ja jemmaillut
 lukemattoman määrän sukkia ja
 muuta ei niin tarpeellista tavaraa. 
Mutta nyt sitten,
 se saakelin lattiamoppi
 jemmasi mun handsfreen. 
Muutaman illan hakemisen jälkeen
 se löytyi sohvan alta,
 mutta siitä puuttuu
 se kumi/muovihärpäke joka korvaan tulee..
 En tiiä onko toi syöny sen vai mitä se sille on tehny, tästä pirtistä sitä ei löydy..


Toisena otetaan käsittelyyn
 aatelista saksalaista sukujuurta omaava
 neiti Helka Von Snautzher.
 Tuo joka paikkaan mukaan tunkeva,
 kaikkeen toimintaan osallistuva herkkupeppu.
 Tässä pari päivää oon uhkaillu
 sekä Helkaa että Isimiestä
 yhteisellä suihkureissulla,
 mammalla kun toi taipuminen kaksin kerroin
 koiran pesua varten on hieman heikkoa.
 No mutta mitä tekee tämä hännän heiluttaja..
 Juuri sillon kun Isimies on
 mahdollisimman kaukana Hakkilassa 
pirkkarekkailemassa. 
Tämä järjen riemuvoitto
 päättää viimeisellä iltapissatuksella
 käydä pyörimässä PASKASSA!! 
Ja eihän se riitä että vain turkkiin
 olisi tartutettu tämä au de pashee tuoksu
 sitä piti myös syödä!! 
Niinpä sitä sitten ähisten, puhisten ja yökkäillen mamma painu pesemään Helka neitiä!! 


Siispä jos jollain pyörii ylimääräisenä semmonen handfreen kumihärpäke ottaisin sen kiittollisena vastaan, lisäksi mikäli tuon rakki rakkaan viimeisiä järjenhiveniä näkyy niin nekin saa palauttaa. 



Kiitos ja anteeks!! XD

maanantai 12. marraskuuta 2012

Isimiehen päivä

Sunnuntaina vietettiin Isänpäivää, 
myös meillä vaikka 
PeraPirkkoIrmeli 
ei osallistunutkaan muuta
 kun mammaa potkimalla.

Aamulla Isimies heräteltiin 
viemällä kahvit sänkyyn.
Päivällä sitten käytiin 
Pappan, Isimiehen ja Isimiehen siskon
kanssa syömässä lounasta 
Ruukin Helmessä.
Illan suussa sitten kävi 
Isimiehellä käsky, 
ULOS!!
Olin jo etukäteen kyllä varoitellut, 
että joutuu sunnuntaina ulkoruokintaan
muutamaksi tunniksi.
Niinpä, tuumasta toimeen.
Isimies ulos ja mamma ruuan laittoon.
Ruuaksi oli ruokaa rakkaudella,
naudan paistia, valkosipuli-peruna terriiniä 
ja punaviinikastiketta.
Oli viinit ja pelit ja pensselit.
Jälkiruuaksi oli sitten 
Kahvikuppi kakkua.
Nämä ihanuudet bongasin viikolla
Katrin blogista.
Isimiehen sisko oli mulla sitten leivonta-apuna 
ja henkisenä tukena urakassa.
Ihan kunnialla siitä selvittiin, 
vai mitä olette mieltä?

Jännityksellä mä odotan ensimmäistä Äitienpäivää, 
saisinkohan mä vaikka kupillisen teetä valmiiks keitettynä sillon <3

tiistai 6. marraskuuta 2012

"naapurissa" arvotaan!

Tuulen puolella blogin Jaana, Janes, 
ystävä rakas arpoo!

Ja tottakai haluan parantaa omia mahdollisuuksiani voittaa, 
joten tarjoillaan muillekin nyt mahdollisuus kurkistaa
mitä Tuulen puolella tapahtuu.

maanantai 5. marraskuuta 2012

Rakas Joulupukki!

Heippa Joulupukki!

Oon yrittäny olla tänä vuonna tosi kiltti, en oo paljon kiukutellu.
Oon kans yrittäny pitää kotia kunnossa ja Isimiehellekkin tehny
ruokaa lähes joka päivä.

Mulla ei oikeestaan olis kun yks toive jouluks..
tai oikeestaan kaks.

Eka olis se että PeraPirkkoIrmeli ei
vielä tälle vuotta syntyis.
Tiiäthän sä kuin ikävä olis olla ihan loppuvuodesta syntyny.

Toinen toive ois sitte aika tylsästi keittiötavaraa.
Tahtoisin saada yleiskoneen ittelleni.
Meinaa toi käsivatkain parka huutaa jo
armoa kun sillä yrittää taikinoita
vääntää.

Mielessä siintelisi tämmöinen 
Kenwoodin kMix KMX51 
kone

Ja jos nyt sitte vaikka Isimies sulta tiedustelee jotain 
vinkkejä vaimon lahjaksi niin sille voi 
vinkata vaikka seuraavia.

Yöpaita (ei mittään hepeniä )
Suklaata (pätkistä, geishaa..)
Joku nätti kaulakoru (ei kultaista)

Ja koska PeraPirkkoIrmeli ei 
vielä voi sulle itte kirjoittaa 
niin mä sitte avitan hiukan.

Ykköstoiveena ois Brion Two musta pinnasänky.

Ja toinen toive olis sitte BabyBjörn Balance 
sitteri puna-mustana.


Siinä nää meidän toiveet nyt olis, 
Isimies varmaan kirjottaa
sulle sitten oman 
kirjeen.